TOIMINTA
 |
Piikkiön Vapaaehtoinen Palokunta ry. toimii Kaarinan kaupungissa ja on yksi paikkakuntansa vanhimmista edelleen toimivista yhdistyksistä, sillä Piikkiön VPK on perustettu jo vuonna 1889.
Piikkiön VPK vastaa toimialueellaan (Piikkiön kaupunginosa) pelastustehtävien suorittamisesta. Palokunnan toiminnan perustana on Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen kanssa solmittu palokuntasopimus.
Palokunnan toiminta pyörii vapaaehtoistyön voimalla. Lisäksi palokunta käyttää merkittävästi omia varojaan kaluston ja varusteiden uusimiseen eli lähialueen asukkaiden turvallisuuden lisäämiseksi.
Toiminnallisesti palokunta jakaantuu neljään osastoon: hälytysosasto, naisosasto, nuoriso-osasto ja veteraaniosasto. Jäseniä yhdistyksessä on noin 90.
Yhdistyksen hallintoa palokunnassa hoitaa hallitus, johon kuuluu kahdeksan jäsentä. Hallituksen lisäksi toiminnassa on pari toimikuntaa.
Palokunnan toimipisteet ovat Piikkiön kaupunginosan keskustassa Hepojoentie 6:ssa sijaitseva paloasema ja Hepojoen Vesitiellä sijaitseva veteraaniosaston Kolo.
Hälytysosasto on palokunnan toiminnallinen osasto, josta palokunta yleisimmin tunnetaan. Osasto vastaa palo-, pelastus- ja öljyntorjuntatehtävien hoitamisesta Kaarinan kaupungin itäisessä osassa Piikkiössä ja tarvittaessa muidenkin kuntien alueella.
Hälytysosastoon kuuluu sekä miehiä että naisia, ja osaston vahvuus on noin 30 henkilöä. Osasto kokoontuu harjoituksiin paloasemalle keskiviikkoisin klo 18:00 (pl. koulujen loma-ajat). Lisäksi osaston jäsenet osallistuvat Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen järjestämään koulutukseen.
Palokuntalaisten koulutus on laaja-alaista ja nousujohteista. Perustana on joko aiempi toiminta nuoriso-osastossa tai erillinen perehdytys aikuisiällä toimintaan mukaan tuleville.
Tämän jälkeen alkaa miehistön peruskoulutusjärjestelmä käsittäen mm. pelastustoiminnan perus-, savusukelluksen, tieliikennepelastamisen, ensiavun, pintapelastuksen, ensivasteen, vaarallisten aineiden ja öljyntorjunnan kurssit. Nämä antavat kelpoisuuden asteittain nuoremman sammutusmiehen, sammutusmiehen ja vanhemman sammutusmiehen tehtäviin.
Peruskoulutuksen jälkeen on mahdollisuus edetä alipäällystön koulutukseen, jonka jälkeen edelleen päällystökoulutukseen. Alipäällystön peruskoulutus käsittää ryhmänjohtajakurssin ja antaa kelpoisuuden toimia pelastusryhmän johtajana. Päällystön peruskoulutus suoritetaan sopimuspalokunnan päällikkökurssina Pelastusopistolla Kuopiossa.
Palokuntalaiset eivät päivystä paloasemalla, vaan lähtevät hälytyksiin kotoaan tai työpaikaltaan. Palokuntalaiset hälytetään tekstiviestein sekä henkilöhakulaittein. Ensimmäisen palokunnan ajoneuvon tulee lähteä liikkeelle riittävällä henkilöstöllä viiden minuutin kuluttua hälytyksestä. Piikkiön VPK:lla on vuosittain noin 160 hälytystehtävää.
Lisätietoa osaston toiminnasta saat palokunnan päälliköltä.
Kiinnostaako hälytystoiminta? Hälytysosasto tarjoaa monipuolista toimintaa. Vaadimme 16 vuoden iän, normaalin fyysisen kunnon ja terveyden sekä palokuntatoimintaan soveltuvan asenteen. Tarjoamme käyttöösi tarvittavat työvälineet ja asianmukaisen varustuksen. Annamme myös toiminnan vaatiman koulutuksen. Aloita jo tänään, niin olet samalla turvaamassa asuinalueesi ja lähimmäistesi turvallisuutta.
 |
 |
Piikkiön VPK:n nuoriso-osasto koostuu noin kahdestakymmenestä 9-17 vuotiaasta tytöstä ja pojasta, joiden lisäksi on täysi-ikäisiä kouluttajia. Nuoriso-osaston toimintaan kuuluu viikkoharjoitusten lisäksi kilpailuja, leirejä ja virkistysretkiä. Viikkoharjoituksissa opetellaan mm. alkusammutusta, ensiapua ja muuta pelastustoimeen liittyvää. Leireillä kerrataan opittuja asioita, harjoitellaan lisää ja vietetään aikaa kavereiden kanssa.
Kuusitoista vuotta täytettyään nuorilla on yleensä mahdollisuus osallistua hälytysosaston harjoituksiin ja täysi-ikäisenä varsinaiseen hälytystoimintaan. Perustoiminta on pyritty pitämään nuorille maksuttomana ja nuori saa pienellä varustemaksulla käyttöönsä henkilökohtaiset suojavarusteet.
Viikkoharjoitukset ovat maanantaisin kello 18:00 Piikkiön paloasemalla. Mukaan toimintaan voi liittyä yhdeksän vuotta täytettyään. Lisätietoja saat nuoriso-osaston johtajalta.
|
Naisosasto on yksi VPK:n osastoista ja siihen kuuluu reilut kymmenen jäsentä. Osastolla on oma johtosääntö ja se on perustettu vuonna 1961. Naisosaston toiminta koostuu pääasiassa turvallisuusviestinnästä, varainhankinnasta ja muonituksista. Turvallisuusviestintää tehdään enimmäkseen päiväkerhon ja päiväkotien parissa. Myös vierailut vanhainkodissa ja eläkeläisten piirissä kuuluvat osaston toimintaan. Varoja osasto hankkii järjestämällä myyjäisiä ja arpajaisia. Hankituilla varoilla naisosasto tukee nuoriso-osaston ja hälytysosaston toimintaa. Muonituksia naisosasto järjestää tarpeen mukaan pitkäkestoisissa palo- ja pelastustehtävissä, nuorten leireillä, sekä muissa palokunnan tapahtumissa. Kaiken tämän toiminnan lisäksi naisosasto osallistuu alueellisiin ja valtakunnallisiin kokouksiin, koulutuksiin ja kursseille. Naisosasto on myös mukana järjestämässä kyseisiä tilaisuuksia. |
 |
VPK:n veteraaniosasto on nimestään huolimatta palokunnan nuorin osasto. Veteraaniosasto on perustettu vuonna 1994. Osaston jäseneksi pääsee eläkeläinen, tai 45 vuotta täyttänyt henkilö, joka on toiminut vähintään 20 vuotta Piikkiön VPK:ssa tai vastaavassa järjestössä. Osaston toimintaan kuuluu yhdessäoloa, saunomista, talkoita sekä retkiä. Tällä hetkellä osaston vahvuus on 10 henkilöä. Vuonna 2024 osaston päällikkönä toimii Voitto Koskinen.
 Sammutusauto vuodelta 1957. |
Palokunta-aate tuli Piikkiöön 1888 ihanteellisena ja aatteellisena työnä. Seuraavana vuonna se järjestäytyi. Hieman aikaisemmin olivat aloittaneet toimintansa Piikkiön ensimmäinen kauppa, Koroisten kansakoulu ja Säästöpankki. 1.9.1889 pidettiin Piikkiön W.P.K:n perustava kokous. Ensimmäinen päällikkö oli kanttori H.H. Hjerpe.
Harrastus- ja aattelliselle toiminnalle on ominaista aaltoliike. Tämä käy ilmi jäsenvahvuuksissa. Alkuinnostus ei ole välttämättä pysyvää. Arki tulee mukaan. 204:stä vuonna 1889 ilmoittautuneesta jäsenestä 137 tuli toimiviksi jäseniksi.
Palokunnan ensimmäinen lippu on vihitty 31.7.1892. Lipun oli lahjoittanut tehtailija Blomqvist. Ensimmäinen oma ruisku on hankittu 13.1.1895.
Ylioppilas Juho Tuominen tunsi huolta ja kirjoitti: "Vuodesta 1893 huomaa säännöllistä laimenemista kaikissa kyläkunnissa. Missä vika oli, on vaikeata sanoa. Todenmukaista vaan, että ensikuumennus oli kylmennyt." Huoleen olikin aihetta, sillä jäsenmäärä vuonna 1900 oli vain 24.
Piikkiö oli jaettu kuuteen hälytysalueeseen ja jokaisella alueella oli oma esimiehensä. Palohälytys annettiin aluksi kirkonkelloilla. Soitosta tiesi, missä apua tarvitaan.
- 1 lyönti Hadvala, Runko
- 2 lyöntiä Hepojoki, Andelmaa
- 3 lyöntiä Makarla, Aro
- 4 lyöntiä Viukkala, Linnunpää
- 5 lyöntiä Niemenkulma
- 6 lyöntiä Harvaluoto
Vuonna 1909 on hankittu kaksi ruiskua lisää sekä "paloseili" (purjekangas). Uuteen aikakauteen siirryttiin 1940, kun hankittiin ensimmäinen paloauto ja siihen kalusto letkuineen ja "koplinkeineen" eli liittimineen. Kaikki hankittiin talkootyöluonteisesti.
Vuonna 1943 palokunta oli jaettu viiteen sammutuspiiriin, mutta käytännöllisistä syistä niitä oli toiminnassa seitsemän.
- 1. Kirkonkylän piiri, joka samalla toimi sammutuskeskuksena
- 2. Rungon piiri
- 3. Hepojoen piiri
- 4. Niemenkulman piiri
- 5. Linnunpään piiri
- 6. Aron piiri
- 7. Harvaluodon piiri
Poikaosaston perustamisesta on ensimmäinen merkintä huhtikuulta 1945, mutta todella se lähti käyntiin 15.4.1957. Vuonna 1950 Piikkiön VPK sai oman talon, joka on rakennustoimisto Ruolan ensimmäinen urakka. Vastaavana mestarina toimi rakennusmestari Urho Ruola. Vuonna 1957 naisjaosto aloitti myös toimintansa. Palokunnan uusi lippu vihittiin 24.5.1958.
